jennifer hamady
Laulutekstin tulkinnasta
15/11/18 14:02
Olen järjestämässä kollegani Riitan kanssa kurssia, jonka aiheena on ilmaisu ja tulkinta. Sitä suunnitellessa on tullut mieleen omia kokemuksia tulkinnan opettelusta vuosien varrelta. Olen käynyt erilaisilla kursseilla, opiskellut kirjallisuutta ja kokeillut vähän kaikenlaisia työtapoja. Laulajan taiteellista ajattelua käsittelevä maisterin tutkielmanikin liippasi aihetta läheltä, kun haastateltavat kertoivat siitä eri näkökulmista (Laaksonen 2016).
Tulkinnan ja ilmaisun harjoittelemisen voi mielestäni jakaa karkeasti teksti- ja musiikkilähtöiseen tapaan. Tekstilähtöinen tapa on huomattavasti yleisempi. En ole nähnyt muiden laulunopettajien työskentelevän toisella tapaa kovinkaan paljoa. Ajattelen sen johtuvan siitä, että tekstin merkitykset ovat paljon yksiselitteisempiä kuin musiikin. Niinpä se on helpompi tapa päästä sisään kappaleeseen. Usein aloitan siitä itsekin laulajien kanssa, joten se olkoon tämän postauksen aiheena. Voin avata ajatteluani musiikkilähtöisten harjoitteiden ja läsnäolevan kuuntelemisen suhteen myöhemmin.
Olin joitakin vuosia sitten seuraamassa opetusnäytteitä erääseen laulunopettajan työn rekrytointiin liittyen. Melkein kaikki hakijat lähestyivät oppilaan kanssa kappaletta samalla tavoin. Ensin vähän mietittiin, mistä tekstissä on kyse. Sitten oppilasta pyydettiin lukemaan teksti ääneen, jonka jälkeen se laulettiin. Tämä on itsellenikin tuttu työtapa vuosien takaa ja olin yllättynyt, ettei kukaan ollut kehittänyt sitä eteenpäin. Laulutekstin ymmärtäminen ja ääneen lukeminen ovat molemmat oikein hyödyllisiä. Yleensä melkein kaikki ilmaisu haihtuu kuitenkin savuna ilmaan, kun siirrytään puhutusta tekstistä laulamaan.
Jennifer Hamady (2009) on kirjoittanut aiheesta mm. The Art of Singing -kirjassaan. Hänen innoittamanaan olen uudelleenarvioinut omiakin työtapojani tulkinnan opettamisessa. Kun laulaja on sisäistänyt tekstin merkityksen ja kykenee uskottavasti puhumaan sen, on tärkeää saada se kantamaan lauluun. Sen sijaan, että suoraan lähdettäisiin laulamaan, on hyödyllisempää puhua tekstiä eri äänenkorkeuksilla. Laulajan on hyvä kuvitella koko ajan, että hän puhuu eikä laula. Tämä harjoitus paljastaa myös, millainen intensiteetti ilmaisussa on riittävä sävellyksen kannalta. Joskus laulajan täytyy valita, onko hän valmis ilmaisemaan niin intensiivisesti kuin haluttu soundi vaatii. Muita laulajia on hyvä kuunnella myös tällä korvalla. Miltä laulaja kuulostaa, jos kuvittelee hänen laulamisen sijaan puhuvan samalla äänenlaadulla?
Yksittäisten äänenkorkeuksien jälkeen voi siirtyä yksinkertaiseen melodiaan, esimerkiksi asteikkoa terssi ylös ja alas. Edelleen tulisi käyttää puheen rytmiä ja soundia, ajatella puhuvansa. Tätäkin voi kokeilla eri korkeuksilta. Sitten, kun se sujuu vaivatta, voidaan siirtyä itse kappaleeseen. Vielä tässäkin vaiheessa on hyvä kuvitella puhuvansa laulamisen sijaan. Mikäli jokin harjoituksen vaihe tuntuu vaikealta, kannattaa palata aina edelliseen ja yrittää sen jälkeen uudestaan. Miksi sitten haluamme pitää puhumisen tunteesta ja rytmistäkin kiinni? Oletettavasi se auttaa ohittamaan mielikuvan laulamisesta sekä mielikuvaan liittyvät maneerit. Usein lähtiessämme laulamaan laitamme ikään kuin valmiiksi jonkin “lauluasetuksen”, joka ei välttämättä olekaan sopiva juuri sillä hetkellä laulamaamme lauluun.
Tässä vielä lyhyesti kerrattuna harjoitus:
1. Puhu teksti
2. Puhu teksti yhdellä äänenkorkeudella, vaihtele korkeutta
3. Puhu teksti yksinkertaisella melodialla
4. Laula alkuperäisessä melodiassa ja rytmissä, mutta kuvittele edelleen puhuvasi
Lisäämällä vain pari välivaihetta tekstin puhumisen ja laulamisen väliin päästään kokemukseni mukaan huomattavasti tehokkaammin autenttiseen ja laulajalle merkityksellisemmältä tuntuvaan lopputulokseen. Harjoitus on yleensä sitä helpompi, mitä puheenomaisempi lauluteksti on. Kovin runollisiin sanamuotoihin on haastavampaa löytää puheen rytmiä ja ilmaisua. Se vaatii enemmän kokemusta. Runollisempaan materiaaliin jokin toinen työtapa voi olla toimivampi. Yleensäkin kaikkein parhaimpaan lopputulokseen pääsee kokeilemalla tulkintaa ja ilmaisua eri lähtökohdista. Tutkimalla eri vaihtoehtoja on mahdollista jättää esitystilanne avoimemmaksi, kun ei ole kiinni vain yhdessä tulkintatavassa.
Mitkä ovat sinun suosikkitapojasi työskennellä tulkinnan ja ilmaisun kanssa?
Lähteitä:
Hamady, Jennifer (2009). The Art of Singing. Hal Leonard.
Laaksonen, Ville (2016). Taiteilijuus laulunopetuksessa - Tapaustutkimus kolmen pop/jazz-laulun ja laulupedagogiikan opettajan käsityksistä laulajan taiteellisesta ajattelusta ja sen opettamisesta. Maisterin tutkielma. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Comments